Perjantai ja reissumme viimeinen päivä saapui kun heräsimme aamulla noin klo 8.00. Kävimme syömässä aamupalan hotellin ravintolassa ja jatkoimme siitä Hiroshiman keskutaan kävellen. Palloilimme keskustassa sen verran, että saimme reppumme johonkin liikkeeseen säilytyslokeroon. Jatkoimme hetimiten kohti rauhanpuistoa, jonne saavuimme 10 minuutin kävelyn päätteeksi. Rauhanpuistossa oli erilaisia atomipommitukseen liittyviä muistomerkkejä ja kävimme atomipommimuseossa. Atomipommimuseo oli kaksiosainen rakennus, jonka toinen osa käsitteli atomipommitusta ja nähtävillä oli paljon kuvia ja videomateriaalia. Osassa oli myös kattava näyttely ydinaseista yleensä ja niiden testauksesta ja toiminnasta. Toinen osa koostui tarkemmin Hiroshiman atomipommituksesta. Näytillä oli tuhoutuneita ja vaurioituneita talon osia ja rakennustarvikkeita. Julmimman näköisintä olivat muunmuassa mustuneet ihmisen kynnet ja repaleiset koululaisten uniformut sekä muut ihmisten käyttämät tavarat. Myös kuvat atomipommituksen uhreista ja tarinat heidän kärsimyksistään pistivät minut henkilökohtaisesti hiljaiseksi. Monet japanilaiset itkivätkin näyttelyä kiertäessään. Näyttelyssä venähti helposti yli 2 tuntia jonka jälkeen kävimme vielä atomipommin uhrien muistomerkillä ja katsomassa lähemmin ainoaa pommituksen jäljltä olevaa rakennusta, atomipommikupua. A-Bomb Dome on siis entinen teollisuusnäyttely halli ja se oli lähin atomipommin räjähdyskohtaa ollut rakennus joka säilyi päällisin puolin pystyssä.

Pitkän ja mielenkiintoisen historian oppitunnin jälkeen lähdimme syömään keskustaan ja kävimme samalla pienillä elektroniikkaostoksilla kaupoissa. Tämän jälkeen otimme ratikan Shukkeienin puistoon jota kävimme katsomassa reilun tunnin ajan. Puisto oli nätti ja monipuolinen. Sen verran puiston historiaa, että se paloi maan tasalle atomipommituksessa ja sinne hakeutui paljon ihmisiä turvaan. Pahoin palaneet ja haavoittuneet ihmiset kuolivat kuitenkin puistoon ilman minkäänlaista apua. Puistosta kävelimme Hiroshiman rautatieasemalle, koska kello lähestyi klo 16.00 ja mieli teki jo Kyushun saarelle Kumamotoon. Ostimme liput luotijunaan Hakataan asti (n. 300 km) ja lähdimme taas pyyhältämään. Matka kesti vajaan tunnin, jonka jälkeen odotimme täpötäydellä Hakatan asemalla seuraavaa junaa Kagoshiman ja Kumamoton suuntaa. Juna oli aivan täysi joten jouduimme matkustamaan vaunujen välissä olevalla käytävällä yhdessä reilun 10 muun henkilön kanssa. Kyllä tässä alkaa pikkuhiljaa arvostamaan VR:n liikennöintiä vaikka siinäkin on ongelmansa. Eipä ole populaa niin jumalattomasti kuin täällä Jaappaniassa ainakaan :) Saavuimme Kumamotoon lopulta klo 20.00 jälkeen ja hyppäsimme koulun suuntaan lähtevään bussiin. Noin 15 km bussimatkassa meni noin tunti iltaruuhkan takia eli olimme noin klo 21.00 perillä koululla. Purin tavarani, kävin suihkussa ja painuin lopulta yön laskeutuessa onnellisena pehkuihin.

Reissu oli kaiken kaikkiaan odotukset täyttävä ja todella mahtava. Tokio jäi tällä reissulla näkemättä mutta se saa jäädä seuraavaan kertaan. Oli hienoa nähdä Kioto ja Hiroshima eritoten ja monta muuta ihmeellistä kohdetta ja paikkaa siinä sivussa. Kuviakin reissulta tuli melkein 600 kappaletta. Käykääpä katsomassa tarkemmin galleriastani! Reissusta on kulunut viikko ja kahden viikon päästä olen jo Suomessa. Opinnoissa on jäljellä pientä viilausta mutta voi olla että kaikkea haluamaani en ehdi saada aikaiseksi. Huomenna lähdemme kavereiden kanssa eräälle rannalle katselemaan mitä siellä näkyisi. Sunnuntaina odottaa reissu Nagasakiin, jossa olemme päivän tai jopa yön yli. Loppuajan seikkailuista sitten myöhemmin tarkemmin :D Kumamoto vaikenee!